Asioimistulkin Virtuaalinen Resurssikeskus

Koulutus
> Valmistava koulutus
> Lähtötasovaatimukset
> Hakuohjeet ja lomakkeet
> Opiskelumateriaalia
Asioimistulkin ammattitutkinto
> Mikä on näyttötutkinto?
> Yleinen näyttöopas
> Miten suoritan näytön?
> Hakeutuminen suoraan näyttöön
> Tutkinnon perusteet
> Esimerkkejä näyttötehtävistä
> Arviointi
Linkkejä
> Näyttöön liittyvää
> Suomen kielen kertausta
> Muita linkkejä
Yhteydet
> Yhteystiedot
> Palaute

ASIOIMISTULKIN VIRTUAALINEN RESURSSIKESKUS

AVOIN KOKOUS 28.8.2006
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

TÄRKEIMPIÄ KOHTIA KESKUSTELUSTA, muokannut Kata Hyvärinen

Paikalla olivat seuraavat henkilöt: Osmo Moilanen (koulutuspäällikkö, TAKK), Tuija Hildén (kouluttaja, TAKK), Tytti Orblin (kouluttaja TuAKK; tutkintotoimikunnan jäsen), Anna Mäntynen (tutkintotoimikunnan sihteeri, tulkki ja kääntäjä), Janne Salo (Pirkanmaan tulkkikeskus), Tiina Kaarnola (Helsingin tulkkipalvelut), Sanna Eror (Helsingin tulkkauspalvelut), Leena Virkki (Lahden seudun tulkkikeskus), Jan Erik Finlander (sovellusneuvoja, kouluttaja, TAKK) osan aikaa, Katja Tsavro (kouluttaja, tulkki, TAKK) osan aikaa, Kata Hyvärinen (kouluttaja, muistiin kirjaaja, TAKK). Christine Lund ja Ilpo Luostarinen (Lingua Nordicasta) saapuivat kello 10.50.

KYSYMYS: Onko saatavilla lisäkoulutusta/täydennyskoulutusta aiemmin tulkiksi opiskelleille. Osmo Moilanen TAKK:sta vastasi, että tämä on aina mahdollista, kunhan tarpeet kartoitetaan ja haetaan rahoitusta. Keskustelua käytiin myös koulutuksen aiheista ja työnantajapuolen toive oli, että käytännössä lyhyitä, täsmäkoulutuksia, jotka eivät sido liikaan resursseja tulisi suosia.

Myös keskustelua oikeustulkkaukseen erikoistumisesta on ollut, mutta konkreettisia valmisteluja ei ole vielä tehty.

Lingua Nordican Studia Generalia –sarjan tiedot lisätään www.asioimistulkki.info sivuille, kunhan tarvittavat tiedot saadaan Tampereelle (joka päivittää sivuja vuoden 2009 loppuun saakka).

Tuija Hildén esitteli tutkintorakennetta ja henkilökohtaistamisen vaadetta: Tämänhetkinen tutkinto jakautuu neljään osaan. Uudet perusteet tulossa vuonna 2007. Nykyään hakeudutaan aina suoraan tutkintoon. Sitten rakennetaan HENSU ja tarvittaessa ohjataan tutkinnon suorittaja valmistavaan koulutukseen. Henkilökohtaistaminen on kaiken lähtökohta: se kuuluu kaikkiin vaiheisiin: tutkintoon hakeutumiseen / kartoitukseen, valmistavaan koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen. Tähän asti työelämälähtöisyys on ollut vielä vähäistä, mutta toivottavasti uudet tutkinnon perusteet tuovat tähänkin lisää yhteisiä näkökohtia.

KYSYMYS: Onko kartoitusvaiheessa jokin kynnys, jossa mietitään onko hakija ”sovelias” alalle? Kuka kartoituksen tekee? Tuija Hildén kertoi TAKK:n mallista, jossa myös Pirkanmaan tulkkikeskuksesta Janne Salo oli mukana kartoituksessa. Pääasiassa kartoituksen tekee oppilaitos.

Osmo Moilanen lisäsi, että tänä vuonna tullut laki, joka velvoittaa kartoittamaan.

KYSYMYS: Millainen opiskelijoiden käsitys ammatista on?
Asiaa yritetään korostaa jo hakeutumisvaiheessa, mutta todellinen kuva syntyy vasta opistojen kuluessa. Käytännössä on aina olemassa reunaehdot, jotka hankaloittavat opiskelijavalintaa. Moduulimainen verkkokoulutusrakenne voisi tuoda helpotusta tähän.

KESKUSTELUA: Tutkinnon perusteiden osia ei voi korvata (ei vanhoissa eikä uusissa perusteissa) muilla aiemmilla tutkinnoilla. Tutkintotehtäviä voidaan kuitenkin muovata siihen suuntaan, että osia voisi suorittaa ”oikeassa” työelämässä. Arvioijana oltava aina kolmikanta: työelämän arvioijat ja kouluttajien arvioija. Lisäksi paikalla on oltava molempien työkielten arvioijat. Miten käytännössä? Voiko näyttöjä tapahtua myös muualla kuin simuloidussa näytössä. Kyllä simuloidut tulkkausnäytöt tulee pysymään! Toisaalta voidaan laajentaa näyttötehtäviä, jotta saadaan laajempi ammattitaito esille. Esim. tällaisesta tulkkaustilanteeseen valmistautuminen. Salassapitoasiat ja muu täytyy aina ottaa huomioon.

Kata Hyvärinen esitteli TAKK:n mallia osaamisen osoittamisen eri muodoista.

KESKUSTELUA: Standardoiminen on tosi tärkeää. On oltava tietty taso, joka on sama kaikille. Keitä ovat työelämän arvioijat? Täytyy olla viestinnän ja tulkkauksen asiantuntija. Keitä ovat toimikunnan jäsenet? Paineensietokyky on myös testattava. Paineensietokyky on liitoksissa myös kokemukseen.

Toimikunnan sihteeri vastasi edellä esitettyyn kysymykseen: Toimikuntaan kuuluu koulutuksen, työnantajan ja työntekijän edustajat. Tarkoittaa nimenomaan tulkkausalan arvioijia. Arvioijana tulisi olla tulkki, joka on myös viestinnän edustaja. Arvioijista toimikunta on työstänyt dokumenttia, joka on tulossa mahdollisimman pian (toimikunnan nettisivuille). Anna kertaa (pyynnöstä) myös keitä on mukana tutkintotoimikunnassa. Tutkintotoimikunta ei arvioi, vaan valvoo näyttöprosessia. Christine Lundin mielestä yksityisen palvelusektorin edustaja puuttuu - Nykyinen toimikunta on voimassa 31.7.2007 saakka. Uusi tmk valitaan liittojen esityksestä.

KESKUSTELUA: Hylättyjä ollut kai aika paljon. Olisiko TAKK:n malli hyvä tapa valmentaa kohti näyttöä, jotta hylkyprosentti pienenisi? Toisaalta kaikista ei tule tulkkia.

Kriteerit ovat aina olemassa, muilla aloillakin suoritetaan näyttöjä, eivätkä kaikki arvioijat ole koko ajan paikalla. Haarukka on laaja.

Portfolio hyvä ajatus, mutta se tulisi tehdä kunnolla ja se on oikeasti arvioinnin perustana. Arvioijia koulutetaan koko ajan ja sen eteen tehdään työtä.

Mitkä ovat mittarit? Mitä esim. esitelmällä mitataan? Asioimistulkin työkenttä on hyvin vaativa!

Port-foliot ja keskustelut ovat kuitenkin kaiken suola ja oman osaamisen dokumentaatio kertoo hyvin paljon näytönsuorittajasta ja hänen osaamisestaan. Tämä on rikas maailma.

LOUNAAN JÄLKEEN: Jatkettiin työskentelyä paripohdintana aiheesta: millä tavalla työelämä voisi olla mukana kolmessa eri vaiheessa (hakeutumisvaihe, näyttöjen suorittaminen, tarvittavan ammattitaidon hankkiminen).

Lopuksi yleistä keskustelua siitä, mitä ja miten voi viedä oikeaan työelämään? Polttopisteessä on yhteismitallisuus. On tärkeää, että tulkit ovat riittävän ammattitaitoisia, eikä kukaan pääse liian helpolla läpi.

Aina on huomioitava myös resurssit (tulkkikeskukset ja tutkinnon/koulutuksen järjestäjät).

Tulkkitilanteista suuri osa on terveystulkkauksia, mielenterveystulkkauksia, poliisitulkkauksia, eli kaikkialle ei voida mennä. Jokainen asia ja tulkkaustilanne pitää katsoa ammatillisesti ja henkilökohtaistetusta näkökulmasta.

Yhteenvetona: Hakeutumisvaiheessa löytyy helpoiten yhteistä maaperää, erityisesti rekrytointivaiheessa. Tästä on hyvä jatkaa. Palataan asioihin nettisivuilla, seuratkaa tilannetta sivuilla www.asioimistulkki.info.

Anna Mäntynen kertoi, että toimikunta järjestää jälleen seminaarin marras-joulukuussa; tarkka päivämäärä ja ohjelma tulee myös nettisivuille. Pääaiheena on uudet tutkinnon perusteet.

Lopuksi esiteltiin TAKK:n tulevan moduulihahmon alustavaa rakennetta ja tehtiin nopea katsaus uusiin tutkinnon perusteisiin.

Kiitokset osallistujille ja toivottavasti tapaamme jälleen 30.10.2006!

Kirjasi muistiin Kata Hyvärinen; saa kommentoida ja erityisesti huomauttaa virheistä tai epäjohdonmukaisuuksista.

Yhteystiedot löytyvät sivuilta.

.: Tapahtumia
Alkavat koulutukset
.: Asioimistulkin ammattitutkintoon valmistava koulutus - 2009 TAKK, Tampere
.: Esite Tampere
.: Esite Oulu
.: Kehityswiki
.: Arviointikoulutus
.: Blogi
Menossa olevat koulutukset

* Asioimistulkin at, valmistava koulutus TAMPERE, päättyy 30.4.2009

* Asioimistulkin at, valmistava koulutus alkanut, TURKU

Opetushallitus